Lammasosastolla tuli tietysti pyörähdettyä. Kävin paimenkoiraihmisiltä kyselemässä onko näillä nurkilla mahdollisuutta päästä paimentamaan ja vielä "vääränrotuisella". Ilmeisesti Etelä-Karjalassa ei oikein paikkoja ole, mut Haminasta ehkä löytyy. Kiinnostais kovasti päästä kokeilemaan saisko Udista lammaspaimenta. Viime kesän paimennustaipumustestissä saatin tulokseksi heikkoja paimennustaipumuksia eli ehkä toivoa vielä on... On se kyllä hienon näköstä kun osaavat koirat työskentelee! Harmi että lammastiloilla niin kovasti suositaan bordercollieta ja kelpiä, muilla roduilla on hankalampi päästä yrittämään.

Lahdessa olis viihtynyt vähän pidempäänkin, mut piti rientää kotiin ja uiskentelemaan Udin kanssa, eli Vepe-treeneihin. Tällä kertaa jopa vienti meni hienosti. Lisäks otettiin veneen tuonti ja hukkuva.

Perjantai aamuna lähettiin sitten oikein yhdessä reissuun Kuopioon. Sawo Shown yhteydessä oli islanninlammaskoirien erikoisnäyttely, jonne oli ilmoitettu yli 80 koiraa! Olin kyllä ilmottanu Udin avoimeen luokkaan, mut en tienny mennäänkö kehään asti, kun on vähän ollu tuota räyhäämisongelmaa. Näyttelypaikalle kun tultiin Udi oli sen näkönen et halvatun akka kun tänne taas raahasit, mut piristy sitten kyllä omaksi itsekseen. En tiiä onko aikuistumista tapahtunu vai mitä, mut hiukan rauhallisempi ja paremmin käyttäytyvä ukkeli oli tällä kertaa.

Kehään menosta en kyl vieläkään ollu varma, mut onneksi Kati uhrautu ja esitti Udin. Aika hyvin tuo käyttäyty loppujen lopuks, ihan ilman rähinää ei kyllä tästäkään näyttelyreissusta selvitty, mut miun mielestä paljon paremmin kuin viimeeks. Suuri kiitos siis Katille! En kyllä kehää nähny kuin vähän välillä, mut paremmin seuranneet väitti et ihan hyvin meni. Saatiin toinen ERI ja Udi oli avointen urosten neljäs! Eli aivan mahtava suoritus! (tässä kohtaa jätetään mainitsematta, et tuomari jakoi vaan EH:ta ja ERI:ä)
Päästiin (?) vielä kasvattajaluokkaankin, kun velipojalla ei muka ollu karvoja tarpeeksi. Se meni mukavasti, vaikka ite esitinkin koiran ja Tunturikettuset tuli toiseksi.


Oli tosi kiva nähdä islantilaisporukoita! Ostoksillekin oli tarkotus mennä, mut kehän laidalla vierähtikin niin kauan et vaan yksi myymälä oli enää auki. Saatiin onneks sieltä vähän kotiin viemisiä.

Nyt taas näyttelyinnostus vähän kohosi, mut saapa nähdä tuleeko mihinkään lähettyä. Oltiin kyllä molemmat tosi väsyjä päivän jälkeen, Udi otti tirsat jo kehän laidalla. Ostin ens vuodelle seinäkalenterin ja yllätyksekseni pikku-Uu oli taas päässyt kalenteripojaksi, tällä kertaa yhdessä Tara tyttösen kanssa. Oli jälleen mainioita kuvia, varsinkin kansikuvan pentuset!