Eilen siis loppui agilityn alkeiskurssi ja pidettiin möllikisat. Rata tuntu aluksi ihan sairaan pitkälle ja rataantutustumisen jälkeen leikilläni kirosin vielä vetäjiä, olin nimittäin ihan varma etten muista sitä rataa. Onneks kaikki radalle valitut esteet oli meille niitä kivoja ja helppoja eli ei keinua eikä rengasta. Radalla oli kepit, kaksi putkea, A, puomi ja seittemän hyppyä. Tällä kertaa hallissa oli vain suorittava koira, mikä olikin hieno homma kun pystyi keskittymään täysin vaan omaan suoritukseen. Joitakin koiria kyl varmaan ihmetytti kun ei ketään ollu haukkumassa ja ihmisetkin seiso vaan hiljaa paikallaan.

Meidän suoritus alko hyvin, ekan hypyn jälkeen oli kepit joita vähän jännitin kun ei olla niitä hirveesti alkuaikojen jälkeen treenattu. Mutta turhaan, ainakin omasta mielestä ne meni tosi hyvin. Sitten A, hyppy, putki, pari hyppyä ja toinen putki. Tähän asti meni tosi hyvin, mut sitten sössin. Udilla ei ollu mitään mahollisuutta suorittaa seuraavaa hyppyä, kun olin niin pahasti tiellä. Uu siis kiersi esteen taakse ja jos siinä vaiheessa ne kaks hernettä ois miun päässä kohdanneet, niin oltas vielä voitu selvitä kunnialla. No eipä kohdanneet, joten ohjasin Udin hyppäämään sen hypyn väärästä suunnasta (ehkä olis voinu poitsun kierrättää sinne oikeelle puolelle!). Sitten uus yritys mut oltiin varmaan liian lähellä estettä ja mie olin liian hätänen, niin Udihan pyyhkäs sen estetolpan kapeesta rakosesta. Luikku-Uu menee vaikka avaimenreiästä, niin näppärästi siitä sujahdettiin. Vaan ei muuta ku etiäpäin, seuraavan hypyn jälkeen oli puomi, joka meni hyvin, ja sitten viimosen hypyn möhlin taas jotenki eli Udi hyppäs päin sitä rimaa.

Kaikesta huolimatta oon tosi tyytyväinen meiän suoritukseen (ainakin Udin!) Vaikka ennen radalle menoo jännitti ihan käsittämättömästi, niin heti kun alotettiin jännitys hävis. Ja radankin muistin, tosin puomilla iski tunne et ei tää voinu olla tässä ja hetken olin jo ihan varma et jotain jäi nyt tekemättä... Kontakteillakaan ei nyt tullu virheitä, eli muistin jarrutella. Toisaalta harmittaa, kun ne molemmat virheet olis ollu niin helposti vältettävissä.

Udi on kyl mahtava täs lajissa. Vaikka näin vähän ollaan treenattu niin silti se pysty noin hyvään suoritukseen, nimittäin se miun ohjaaminen tuskin on edelleenkään kovin hyvää. Se keskittyminen mikä Uulla on siel radalla on upeeta, missään en oo nähny sitä noin keskittyneenä. Udille tuntuu olevan ihan sama onks siel laidalla haukkuvia koiria, hiljasia ihmisiä vai norsulauma. Eikä sen ei tarttee merkkailla siel radalla, vaiks monella muulla pojalla kyl koipi nousi :) (Näin siis suorituksen aikana, odotellessa omaa vuoroa on sitte vähän toinen ääni kellossa :)). Kerrassaan mahtaavaa, toivottavasti päästään viel agiliitämään jatkossakin!

Hienosti kaikki radasta selviyty, kuka nopeemmin kuka vähän useemman koukeron kautta. Miun mielestä rata oli sopivan vaikea/helppo, mahdollisuudet olis ehdottomasti ollu puhtaaseen rataan ja ainakaan Udille ei ollu liian vaikeita paikkoja. Suuret kiitokset vetäjille, oli hauska ja hyvin järjestetty alkeiskurssi!