Autoiltiin oikein hallille tottistelemaan. Aika paljon tehtiin seuraamista, mut siihen oli keksitty vähän jippoja eli piti ylittää agility pöytä ja kulkea semmosesta portista. Tosi kivaa seuraamista, miulla tosin oli melkein koko ajan nakkia kädessä ja kyllähän Udi nakkia seuraa .

Sit tehtiin liikkeestä istumista ja sekin meni oikein hyvin, ainakaan ei noottia tullu eli kai Udi nopeesti istahti. Muutama luoksetulo, joista ensimmäisessä Udin piti tulla ihan eteen istumaan ja niinpä loppu meni vähän himmailuks. Sit otettiin pari vauhdikkaampaa eli mie kutsuin ja juoksin karkuun.

Ekan setin loppuun nouto ja tässäkin lähettiin ja tultiin siihen agility pöydälle. Muuten ihan hyvä mut lopussa Udi pudotti kapulan ja seuraavalla yrityksellä kapula oli ällön hiekkanen eikä sitä oikein millään voinu suuhunsa ottaa. Miun pikku rinsessa ! Aikansa kapulaa hiekassa pyöriteltyään ja sille märistyään toi sen kumminkin, mut oli se ällöö!

Udi hetkeks autoon ja tytöt treenas sillä välin. Toisessa setissä tehtiin liikkeestä maahanmenoa joka yhtä hidasta lukuunottamatta meni oiken hyvin. Ja sit viel maahanmenoja vapaana olosta, edelleen mukavan nopeita.

Ihan loppuun otettiin hyppyä TOKO korkeudella. Viime kesänähän ei oikein ollu hyppy hanskassa eli pallon perään lähinnä hypittiin ja aika usein Udi sitä estettä kiersikin. Vaan nyt Udi hyppi ees-taas ennenkun ehdin mitään käskeäkään. Ei olla turhaan agilityssä käyty! Treenattiin kuitenkin niin et Udi pysähtyis sinne esteen toiselle puolelle. Viimosella laitoin sitte ruuan oottamaan esteen taakse. Hyviä hyppyjä, muutamissa tuli kyl kosketuksia mut en oo niistä niin tarkka. Jos nimittäin sitä metrin estettä joskus täytyy töppöjalan hypätä kapula suussa, ni on miulle ihan sama jos se sitä estettä koskettaa. Toki tämänkertasesta korkeudesta kyl pääsis helposti yli ilman kosketuksiakin.

Illan jo pimetessä ajettiin vielä Immolan rantaan juoksuttamaan koiria. Töppöjalalla olikin pinkomista aussi-neitosten perässä. Hauskaa tuntu olevan kaikilla muilla paitsi Nelli-bortsulla. Neiti kun lenkkeilis paljon mieluummin ilman muita koiria.

Jos oli Udilla kivaa Laran ja Nellan kanssa, niin siitäpä ihanuus alko kun autosta kaivettiin nelikuinen bortsuneito Helmi. Udin mielestä pennut on vaan niiiin ihania! Valitettavasti tää mielenkiinto on vähän semmosta perverssin puoleista. Onneks Udi ei rakkaudessaan oo kovin kovakouranen eli eipä Helmi tainnu kauheita traumoja saaha tästä ahdistelijasta.