Sunnuntaina käytiin mökkeilemässä sen verran, et laituri saatiin paikalleen. Uimaan ei edelleenkään uskaltauduttu, paitsi Udi joka ui kyllä muittenkin edestä. Tätä menoa Uu voi kohta anoa saukkolauman (tai jonkin muun vesieläimen) laumanjäsenyyttä.

Minä lennän, polskin ja uin! (jos osais näitä tietokone-hommeleita, ni ehkä tästäkin kuvasta sais jotain selvää...) 

Keppileikit on parhautta!

Pelkkä huviretki ei tietenkään ollut kyseessä, vaan perunamaallekin jouduttiin. No itseasiassa Udin kanssa lusmuiltiin kyllä töistä ja lenkkeiltiin vaan.

Perunamaalla on niin kiva juosta, ja isi on taas mielissään...

Udi ja kesän ekat varhaispotut.

Loppuun vielä lähikuva.

Ja se katiska-episodi sitten. Ennenkuin ihmiset pääs mökillä edes rantaan oli pikkulintu sujahtanut kuusen juurella olevaan katiskaan. Ja Udi muljahti sinne tietenkin perässä. Lintu oli paniikissa Udi ei. Pienen katiskan säätelyn jälkeen kummatkin pääs onneksi ehjin nahoin jatkamaan kesän viettoa. Udi osas suhtautua katiskassa kököttelyyn rennosti, eihän tää nimittäin sunkaan ensimmäinen kerta ollut. Jo ensimmäisenä kesänään Uu otti tuntumaa katiskaan. Aivan oikeaoppisesti kierrettiin katiska ja solahdettiin sisään, kuten vanha körmyniska hauki konsanaan. Onneks sentään sukeltamalla ei oo pyritty pyydykseen.

Oikein hauskaa ja vesileikkien täyteistä kesää! Toivottavasti kesän kalansaaliit on muilla vähempi karvaisia...