Perjantaihin asti en malttanut odottaa, vaan tungettiin lääkärille jo torstaina. Tällä kertaa syynäiltiin tarkemmin, röntgenit, verikokeet ja virtsa katottiin. Kuvissa ei mitään ihmeellistä näkynyt, verikokeetkin oli muuten ok mutta eosinofiilisiä soluja oli runsaasti. Nämä viittais loistartuntaan eli kiitti vaan kissat! Yllätyksenä ilmeni että Udilla oli virtsatieinfektio, johon aikaisemmin saatu antibiootti ei pure.

Kotiin lähdettiin uusien virtsarakkoon imeytyvien antibioottien kanssa ja saatiin myös oksennuksen estoon nappeja muutamaksi päiväksi. Ja matokuuri vaikka edellisestä madotuksesta ei kauaa olekaan. Torstain Uu oli tosi kipeän oloinen, osittain johtuen varmasti rauhoituksesta. Mutta perjantaista eteenpäin on masu ollut paremmassa kunnossa. Vielä en suinkaan uskalla helpotuksesta huokaista, tänä aamunakin maha kurlutti rajusti mutta asettui ruuan jälkeen. Ainakin koira on pirteämmän oloinen ollut.

Toivottavasti tää ei oo mitään tarttuvaa settiä, ettei kaikki kylän koirat sairastu. Parvoakin voidaan kuitenkin vähän epäillä. Imatralla on kuulemma näitä mahavaivaisia ollut jonkin verran, joten ehkä pöpöjä on liikenteessä.