Udin tarhan viereen on tehty pentua varten pieni aitaus, joka on vaan noin 60 cm korkea. Varsinkin kompostikehikon ylityksen jälkeen oon odottanu, että kovin pitkään ei siinä matalassa aitauksessa pysytä. Ja oikeassa olin, tosin matalaa aitausta ei vielä ole ylitetty kertaakaan. Ehkä niin matalassa aidassa ei oo tarpeeks haastetta sillä tänään Jorunn kiipesi sitten Udin tarhaan, Yllättynyt korkeutta vaatimattomasti noin 1m 60cm! Laskeutuminen ei varmaan ollu ihan liito-oravamaisen pehmeä ja sujuva, mut jaloilleen tyttö kuulemma alas mätkähti ja oli kovin iloinen päästyään Udin luo. Eli jos jalat ei ennestään oo tohjona, niin kohta kylläkin. Rehellisyyden nimissä on kyllä kerrottava, et aidan yläreuna vähän repsottaa eli ihan huipulta ei sentään alas tultu. Toisaalta kiipeeminen on varmaan ollu haastavampaa, kun verkko on vähän lerppu. Saas nähdä minkälaisessa aitauksessa tää tyttö saadaan pysymään...

Illalla käytiin tytsin kanssa kattelemassa kaupungin meininkejä. Panta, joka oli toista kertaa kaulassa meillä ollessa, vei melkein kaiken huomion. Autot ja muut pörisijät ei onneks hirveesti kiinnostanu. Käytiin myös Mustissa ja Mirrissä ostamas Udille pari puruluuta, eipä tuossa shoppailussakaan ollu Jorunnin mielestä oikeestaan mitään omituista.

Udin kanssa tottisteltiin pihalla. Seuraamista käännöksillä ja liikkeestä seisomista. Edelleen tarjos aluks istumista, mut hyviä seisomisiakin saatiin aikaan. Myös toko hyppyä kokeiltiin, hiukan improvisoidulla esteellä, ja muuten meni hyvin mut esteen takana Uu meni joka kerta maahan. Täytyy varmaan koittaa laittaa syötävää palkkaa esteen taakse.