Jorunnin kanssa ollaan potilaina, eli nuhassa ja köhässä. Miun pitää silti käydä töissä, mut J saa pötkötellä kotona. On se epäreilua! Eilen alko kakominen ja viime yön pieni koira yökki limaa, onneks tänään on menty parempaan päin. Ulkona saa siis käydä vaan pyörähtämässä ja muuten pitää lepäillä. Helpommin sanottu kun tehty! Meil kävi tänään jotain pellon piennar porukkaa ja Jorunn oli kuulemma kovin iloinen kaikista uusista ihmisistä.

Hakua treenailtiin perjantaina ja maanantaina. Udi saa nyt opetella vähän kerrassaan kestämään palkkaamattomuutta. Palloa ei siis aina tulekaan, mut kehuja sitten sitäkin enemmän. Toistaseks pallotta jääminen ei oo aiheuttanu mitään ongelmia. Myös etukulmien tarkastusta joudutaan muistelemaan, tuppaa suunnat olla kovin muuta kuin suoria. Hyvin kesti Udi maanantaina myös piston suoristusta, vaikkei siitä nyt kovin suoraa vieläkään tullut...

Jorunn teki perjantaina tuuliharjotusta. Ilta kerkes jo niin pimeeks, etten mie nähny koko koiruutta kun se lähti maalimiehelle, mut Jorunnia ei paljon haitannu. Kaikki kolme löyty hienosti, eikä varmastikaan ettiny silmillään! Maanantaina tehtiin kaksi etsintää muistikuvilla. Pikkusen oli alussa keskittymisvaikeutta, mut hyvin nuo sitten meni.

Jotain toko/tottis juttuja on välillä tehty pihalla. Udi lähinnä liikkeestä seisomista ja J sivulle tuloa, seuraamista ja pujottelua. Tänään käytiin Udin kanssa ihan kentällä. Alkuun otettiin reilun kolmen minuutin paikalla makuu, eihän tuo kovin tarkkaavaisesti minuu kyttää ja vähän asentoakin on pakko korjailla, mut kesti tälläkin kertaa kuitenkin. Seuraamista tehtiin kytkettynä ja oli kyl aika karmeeta tuherrusta, Udi ei oikein ollu juonessa mukana vaan kulki aika kaukana ja vähän haahuili. Kun osais treenata tuota koiraa! Liikkeestä seisominen meni tosi hienosti ja maahanmenokin ihan ok, kun käytin oikeenlaista käskyä. Ekalla tuli vähän epämääränen käsky, niin Uu jäi istumaan. Tauon jälkeen otettiin viel aika paljon hyppyä, ja nekin meni hyvin. Varsinkin treenimäärään nähden. Tuo seuraaminen vähän korpee, mut kun ei osaa niin ei osaa! Mie siis.

Nyt toivotaan ettei köhä tartu Udiin ja tää naisosastokin paranee pian, päästään sitten jatkamaan kunnonkohotusta.