Ensin löydettiin valtava kasa karvaa ja lumien sulettua loput.
Kauris on joutunut susien suuhun, pihalle matkaa pellon poikki 500 metriä.
( No joo, on se voinut päätyä ilveksenkin evääksi, susi vaan kuulostaa dramaattisemmalle. Molempia täällä talvella hiippaili. )
Nämä pedot sen sijaan on siirtyneet kasvisruokavalioon.
On hoidettava oman duunin lisäks vielä lampaankin osa, rankkaa.
Vaan ei se ruoho vissiin kauheen hyvää ole.
Rantavahti.
Ja toinen tähystäjä.
Puolisukeltaja.
Töppöjalkatiimi.
Kivasti hoikentaa toi kurainen maha tuota junnua, se kun on muuten niin kovin punkero... No kyllä ne karvat varmasti viikossa kasvaa, ja päästään seuraaviin missikisoihin täydessä iskussa.
Tokoa ollaan edelleen reenailtu melko hyvällä tahdilla, edistystä tapahtuu tai sitten ei. Jorunn on kyllä tehny jo 20 sekunnin paikallamakuun, jonka en uskonut olevan mahdollista. Toivoa siis vielä on! On kyllä aika erilaisia koulutettavia nää piskit, myös omat taidot on toivottavasti vähän kohentunu, eli Jorunnin kanssa on miun mielestä helpompaa. Sillä kun riittää virtaa ja intoa puuhailla. Eniten taitaa olla opettelua palkkaamisessa. Udillehan leikki on ihan parasta (toki ruokakin kelpaa melkein yhtä hyvin), Jorunn taas leikkii miun kanssa säälistä vähän aikaa, pudottaa lelun ja odottaa nakkia palkaks siitä leikkimisestä...
Kommentit