Viikonloppu vietettiin kosteissa merkeissä eli vepekokeessa Valkealassa. Jännittäminen oli taas huipussaan, mut niinpä vaan tästäkin selvittiin hengissä! Ilma ja vesi oli lämmintä ja pohja oli mukavaa hiekkaa vaikka kahluumatkaa vähän olikin. Toki Udin tapauksessa ollaan aika paljon nopeemmin uintisyvyydessä kun jonkun lansun tai vastaavan. Nauru

Lauantaina homma meni putkeen, Udi lähti rannasta tosi hyvin ja maalitolppien ohituksista meni kaheksan pistettä, mut muuten oikein hienot suoritukset! Saatiin ensimmäinen ykköstulos ja oltiin alokasluokan toisia.

Välillä käytiin kotona hetki nukkumassa ja sunnuntaina sitten takas Valkealaan. Autossa saatiin siis istua. Sunnuntaina meillä oli ihan vieras apuohjaaja, mut se ei Udia hämmentäny vaan jätkä teki kyllä parhaansa silloinkin. Kaksi ensimmäistä liikettä meni nappiin, tosin veneestä hyppy tehtiin kahteen kertaan, kun poijuja jouduttiin siirtämään koska eka lähtöpaikka houkutteli uimaan vaaralliseen kohtaan rannalla. Meidän onni koska se ensimmäinen yritys meni aika rankasti huti ja Udi ui just johonkin puutolppaan, mut se ei töppöjalkaa paljon hetkauttanu.

Valitettavasti ruokatauon jälkeen alkoi tuulla ja vaikka Uu kovasti yrittikin, ei fysiikka vaan riittäny vetämään venettä ja hukkuvaa tolppien väliin eli ohituksia tuli aika paljon. Kolmostulos kuitenkin saatiin ja Udi kyllä teki parhaansa ja olikin ihan huippu! Jäi nimittäin monelta isommaltakin koiralta nuo vetämättä maaliin. Hukkuvan kohdalla alko ukkonenkin olla jo aika lähellä, mutta niinpä vaan Uu keräsi vähäiset reippauden rippeensä ja haki hukkuvan rantaan. Cool

Etukäteen kovasti mietin et jaksaako Udi kahtena päivänä peräkkäin ja eipä tuo heikkoa näyttäny tekevän. Suorituksethan on lyhyitä mut onhan tuo uiminen aika rankkaa puuhaa. Aika väsynyttä on meininki kyllä ollu nyt kotona.