" ei oo rumia pussannu tai rottia syönyt"

Ensimmäiseen väittämään en lähde ottamaan kantaa, kauneus kun on katsojan silmässä. Jälkimmäinen sen sijaan toteutui eilen Jorunnin kohdalla. Meille rakennetaan jotain hallia ja työmaan kaivannoista löytyi iiiihana rotan raato, jonka pieni koira toki löysi ja sitä niin kovin ylpeänä meille esitteli. Rotta suupielestä roikkuen juoksenteli koira, ilon ollessa ylimmillään ja ihmisetkin oikein innostuivat riemusta kiljumaan! Puoli rottaa ehdittiin vetää huiviin ja loput ikävä emäntä hautasi. Onneksi kyseessä oli kohtalaisen vanha rotta, josta oli jäljellä lähinnä luut ja nahka, letun muotoon litistettynä, mums mums.