Parit vepetreenit on tässä välissä pyörähdetty. Kaikki liikkeet on taidettu käydä läpi ihan onnistuneesti. Viennissä kokeiltiin avoimen esineistä damia ja pelastusliivejä. Liivejä piti vähän pöllyytellä ekalla yrityksellä, mut muuten on treenit menny kivasti. Tosin matkat on ollu aika lyhyitä.

Helteet on ajanut myös Jorunnin järveen ja yhdessä ollaan uitu jo pitkät lenkit. On se vaan hassu pieni tytsi! Muuten onkin treenit ollu aika vähissä ja koirat (tai lähinnä Udi) aika rauhallisesti vaan pötkötelly tuvassa. Laattalattioilla on sentään vähän viileämpää.

Fin5 vieraista saatiin nauttia viime viikolla, ja hyvin meni kun pidettiin U-pojat vaan erillään toisistaan. Jorunn tuli juttuun molempien kanssa, tosin kumpikaan vieraista ei oikein leikkimään innostunut. Onneks ihmisvieraat sentään vähän jakso vetää köyttä ja heitellä vinkuleluja. Tarakin yritti välillä leikkiä (ei pennun kanssa sentään!), mut kun pentu ei murinaa uskonut ja lelusta irrottanut, niin joutui pettyneenä luovuttamaan ja vetäytymään. Ei varmaan turhan suuri itsetunto tuu tolle mukulalle, kun kaikki aikuiset luovuttaa lelut heti ilman suurempaa vastarintaa... Kiitokset Taralle ja Unille vierailusta! Tän kylän islantilaismäärä tuplaantu kerralla .

Lauantaina koitti se odotettu ja pelätty hakukoe päivä eli ilta. Helteitten takia koe alkoi vasta kuudelta ja kotona oltiin puol kolme aamuyöstä. Positiivista oli se että mie olin ilmeisesti niin väsyny etten kyenny juurikaan edes jännittämään. Muuta positiivista ei sitten juuri ollutkaan. Paitsi esineruutu, joka oli meillä ekaks ja meni hyvin! Pisteitä 28. Seuraavaks oli tottis, joka levis täysin ampumiseen. Läpi kuitenkin rämmittiin vaikka olin jo keskeyttämässä. Paikallamakuusta lähti heti, seuraaminen oli ihan hirveetä noin sadalla lisäkäskyllä. Jäävissä jäi istumaan ja makaamaan mut liikaa pelotti et kohta taas pientä koiraa ammutaan eli tuli perään. Tasamaa nouto meni meille hyvin, a-esteen kiersi molempiin suuntiin, kun ilmeisesti näki kapulan eli heitto oli hiukan vino. Eteenmeno oli huippu (ei ehkä kaikkien mielestä, mutta miusta kyllä!) seuraaminen oli luokatonta mut eteenmenossa eteni suoraan ja kävi maahan hiukan hitaasti, mut kuitenkin meille tosi hyvin ja viel nenä menosuuntaan. Säälistä saatiin 33 pistettä.

Maasto meni alkuun hyvin. Pari tyhjää ja kaks ukkoa löytyi, ekalle näytölle ei heti lähteny, mut muuten hyvät ilmaisut. Maalimieheltä oli vaikeuksia lähteä kun palkkaa ei tullut ja viimonen jäikin ilmaisematta. Kävi kyllä maalimiehellä mut ei ilmaissut. Luultavasti tyrin tän ite kun en oikein tienny miten koiraa saa kehua. Kehuin sitten vaan löydöillä, olis pitäny huudella hyvää myös etsiessä. Tuomarin mielestä hakuun hyvin sopiva koira mut työskentelee "hiukan" liian itsenäisesti . Pisteitä 119 ja yhteensä siis 180. Harmi ettei mein joukkue saanu yhtään tulosta vaikka aika tiukassa ne tais muillakin olla. Vielä suurempi harmi on se, että tää jäi Udin ainoaksi yritykseksi hakukokeessa. Ei tule tuosta ampumisesta näköjään mitään. Mut tulipahan yritettyä! Hiihtäjänä tunnetun Mustin sanoja jälleen lainaten: Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!