Niin on ollut kovasti puuhaa ettei blogiin taas kerkee päivittää mitään. 13. perjantaina käytiin kasvattajalla lampaita kattomassa ja samalla nähtiin Jorunnin siskolikka Vardaa ja Hekla-mammaa. Ja tietty Udin äippä Rimma ja molempien mummo Freya oli kotosalla kuten myös Funi, joka ei kai ihan lähisukua olekaan. Ja kotimatkalla pyörähdettiin vielä kattomassa Aasan pentuja ja Kolkaa ja Hektoria. Aikamoinen islantilaispäivä, vaan kiva oli kaikkia nähdä!

Pentujen lammasreaktioita lähinnä siis testailtiin ja Jorunn olikin varsin täpäkkänä. Sitä en sitten tiedä kuinka paljon sitä voi paimentamiseksi sanoa, mutta kiinnostusta lampaisiin ainakin on.

lampaat saatu laitumelle

tytöt paimentaa

Jorunn tarkkailee

Jorunn antaa Funille palautetta

pidäppä ne käpälät omalla puolellas!

siskokset

ilmeisesti koiratappelujakin taas järjestettiin, kun raatokin saatiin aikaan

tytöt juomatauolla, samalla testataan kuinka monta koiraa mahtuu juoma-astiaan kerralla

ajateltiin ottaa vähän perhepotrettia

saahan sitä kaikkea yrittää...

onneks toisella kuvaajalla on paremmin taito hyppysissä

myös Udi pääsi pässipoikia "paimentamaan", tekniikkana selvästi keppiä tai porkkanaa

viimeset kaksi kuvaa Anne Vaskio

 

Seuraavana päivänä oli sitten tokon rotumestaruudet Pieksämäellä ja sinne Udi suuntasi lainaohjaajan kanssa. Toiset haluaa ilmeisesti vähän lisää haastetta, kun oma bortsu on jo valio ja kaikkea. Ihan ei voittoa nyt tullut, mut kelpo suoritus kuitenkin. Varsinkin kun harjottelu oli aika vähäistä...

Luoksepäästävyys 10

Paikalla makaaminen 10 ; tää pelasti tosiaan koko kokeen

Seuraaminen kytkettynä 6,5

Seuraaminen taluttimetta 6,5 ; seuraamiset oli yllättävän huonot, mut liikkeenohjaaja oli kuulemma aika nopea joten ohjaaja ei ehtiny valmistella Udia haluamallaan tavalla.

Maahanmeno liikkeestä 9

Luoksetulo 9

Seisominen liikkeestä 6,5 ; tätä ei edelleen olla harjoteltu tarpeeks

Estehyppy 0 ; ilmeisesti harjotuksen puutetta tässäkin

Kokonaisvaikutus 7

pisteet yhteensä 144 ja 2-tulos

Kiitokset lainaohjaajalle vaivannäöstä, vaikka itseppä tuo halusi!

 

Viime viikonloppu vietettiin sitten vepekokeissa. Lauantai töissä ja sunnuntai osallistujana. Udi sai hienot 82 pistettä ja 2-tuloksen tästäkin. Veneestä hypystä ja viennistä saatiin täydet, veneen hausta ja hukkuvasta molemmista 16 pistettä. Kokeessa puhalsi kohtalainen sivutuuli ja olin ihan varma ettei Udi saa venettä lähellekään maalitolppia, vaan sitkeesti jässikkä veti ja vaan kolme metriä huti. Loput pisteet meni lisäkäskyistä. Hukkuvaa lähdettiin tällä kertaa pelastamaan ihan oikealla asenteella, ote patukasta oli vaan kaikkine pyörähdyksineen uskomattoman huono ja Udi veti kuusi metriä ohi maalin.

Jorunn alkaa olla jo iso likka, kuten kuvista näkyy. Vaikka pieneltähän se edelleen Udin rinnalla vaikuttaa. Hampaat taitaa olla kohta puoleen vaihtunu ja selkään alkaa tulla isojen koirien karvaa. Ollaan sentään kerran käyty kaupungin menoa ihmettelemässä, ja valitettavan kova into tytsillä autojen perään on. Täytyis kyetä tuonne ihmisten ilmoille paljon useammin. Linnut on myös ruvennu saamaan kyytiä, enää ei edes tarvita Udia tueksi ja turvaksi.