Häkkieläin ja lällättelijä.

Tosin varsinainen lällättely on tässä kuvassa jo ohi ja Udi enää antaa palautetta. Jorunn onkin melko kova lällättelemään Udille, leluista ja luista varsinkin. Ihan nenän eteen pitää mennä keekoilemaan ja kiehnäämään. Jorunn niin mielellään vähän nahistelis varsinkin niistä leluista, mut Udi ei vaan oikein lämpene.

Uu onkin toistaseks yksinäinen häkkieläin, ihan niin rohkeesti en uskalla näitä nyt pitää yhessä. Valvottuna ei onneks ainakaan vielä oo mitään heikkoo. Sitä en sitten lähe arvailemaan kuinka paljon Udi nauttii omasta rauhasta, kun ei tarvii pelätä lentävän islantilaisen villipedon hyökkäyksiä...

Villipeto veti muuten tänään napaan marmeladikarkkeja samaiselta sivupöydältä. Onneks ne oli miun tekosia ja jämäpaloja reunoilta, ei niin hirveesti harmita vaikka tuskin nuo herkut koiralle hyväks on. Onneks määrät on aika pieniä. Pitäisköhän sille antaa enemmän ruokaa?!