Kylällä on joku juoksuinen typy ja Udilla pyörähti taas yksi herne eri suuntaan kun muut. Yhteen kolisevat herneet aiheutti tällä kertaa sen, että Udi tuumas jotta reikä se on rinkelissäkin ja aatteli koittaa astua Jorunnia. Pettymys oli tietysti kova, kun Uu Jorunnin berberiä tarkemmin nuuskittuaan huomaskin, että eihän se perskeles tämä toosa ookkaan mikä täällä niin kutsuvasti tuoksuu. Muutaman yrityksen ja sitä seuranneen pettymyksen jälkeen jässikkä tuumas et pitäkää tunkkinne ja toosanne, ja meni nukkumaan. Kuka näitten akkojen perään jaksaa koko ajan vouhkata?

Toko-opukset odottavat vielä lukijaansa, mutta vepeä ja valjakkohiihtoa on tullu treenailtua. Parit hankivepet on nyt pidetty ja mukavasti sujuu, toivottavasti myös kesällä sitten! Hiihtotreeneissä vedettiin eilen kauden eka kolmonen joka meni ihan ok, tosin saatiin erinomaista vetoapua Topi setteristä.

 

pelleilyä

vauhtiviikari

välillä vakavana

kaivuutouhuja yhdessä...

...ja yksin

pää mukaan kuvaan

punaturkit ilta-auringossa

pakollinen söpöily

Viimeaikoina on tullu kehuja sekä kuvista että tarinoista, kiitän siis niistä! Vaikka omasta mielestä valokuvaukselliset tai kirjalliset lahjat ei kyllä riitä antamaan kun korkeintaan pienen aavistuksen niistä riemukkaista ja hupaisista hetkistä joita vauhtikaksikko meikkikselle tarjoilee. Tosin myös hermot, kärsivällisyys ja sietokyky on kyllä koetuksella vähän väliä, viimeiks tänään iltalenkillä kun mutkan takaa pinkas kaks rusakkoa meitä vastaan...