Niin pitää muka kiirettä, ettei blogiakaan kerkee päivittämään. Tutkimukset saatiin vietyä onnellisesti läpi, jopa se gonioskopia, vaikka Jorunn ajoittain laitto melko kovasti hanttiin. Udi oli taas lääkärissä kuin kotonaan, istui vaan tutkimuspöydällä häntä heiluen ja odotti mitähän kivaa seuraavaks tehdään. Hassu Udi. Ja loppupeleissä Jorunnkin oli ihan hienosti, se vaan kerkes kerätä autossa "vähän" kierroksia, kun Udi pääs taas ekaks tekemään kaikkia kivoja asioita!

Molemmilla on silmät kunnossa, Jorunnilta tutkittiin lisäks sydän ja polvet, molemmat ok. Muiden kehonosien virallisia tuloksia saadaan vielä odotella, mut ihan hyvältä näytti. Valitettavasti mutka hännässä on mutka hännässä, eikä muuksi muutu ellei se jossain apinatouhuissa irtoa koko puuhka. Vaan kummallistahan se oliskin, jos ei mitään vikaa löytyis...

Udi on nyt sitten harvahammas, onneks ylimääränen oli vaan ylimääränen eikä samaa hammasta vieruskaverin kanssa. Operaatio sujui ilmeisen hyvin ja toipuminen myös. Lääkärin kehoituksesta Udi on saanut vanhojen pappojen mössöruokaa. Tosin ruuan pehmitteleminen tuntu pikkusen turhalta, kun jätkä rouskuttaa päivät pitkät männynkäpyjä kilpaa Jorunnin kanssa.

Tämä käynti eläinlääkärissä pisti myös miettimään uravalintaa, nimittäin meikeläisen kahden viikon palkka hupeni lääkäritätien taskuun kahdessa tunnissa! Mut tää on valintojen maailma! Ja ite oon ilmeisesti valinnu totaalisen väärin .

Treenipuolella ollaan käyty lähinnä hakuilemassa, Udi oli vaan tänään treenissä ja tehtiin ihan onnistunut rata kahdella tyhjällä ja kolmella löydöllä. Jorunn on hakumetässä ollut kuluneella viikolla pariinkin otteeseen opettelemassa haukkumista ja toivottavasti se alkais pikkuhiljaa sujumaan ettei miun tarvii alottaa niitä kerpeleen noutotreenejä...