Noin! Uusi vuosi alkoi varsin hyvin, kolmanteen päivään mennessä toinen oli pudonnut jäihin ja toinen puhkonut silmänsä. Dramatiikan hakuisesta aloituksesta huolimatta, tilanne ei ole kuitenkaan kovin paha.

Jos ojassa on jääkantta pinta-alaltaan juuri ja juuri islanninlammaskoiran kattava alue, on sille toki mentävä vaikka vieressä olisi ihan siltakin. Tuloksena siis uitettu koira. Huolta emännälle aiheutti pakkassää ja autolle kuljettava noin 5 kilometrin matka, vaan Jorunnilla ei tuntunut missään. Sama kai se on uiko sitä tammi- vai heinäkuussa.

Seuraavana päivänä Udi touhusi ilmeisesti keppien kanssa metässä ja kotona olikin silmiä käytössä enää yksi. Koska koirilla pääsääntöisesti kuuluisi olla kaksi silmää auki, käytiin eilen lääkäritädillä näyttäytymässä. Pintavaurioita ei näkynyt eli vika lienee syvemmällä pääkopassa. Nauru Niin ja silmä ilmeisesti on ok, saatiin jotain voidetta siihen ja nyt se onkin ollut parempi. Samalla tuikattiin Udiin lisää rabiesta ja sen voin sanoo, että jos kestän näitten nykyisten rokotuskäytänteiden kanssa ajantasalla ni se on ihme!