Niinhän se on taas kuukausi vierähtänyt viime päivityksestä. Tuppaa tuo arki olemaan jotenkin niin kovin kovin kiireistä ja samalla kovin kovin väsyttävää, että jos vaikka aikaa olisikin niin hereillä pysyminen tuottaa ongelmia. Noh kohta tulee talvi ja alkaa huilaaminen tai näin ainakin toivon...

Treeneissä on puuhailtu ainakin tokoja ja hakuja, mutta koska aikaa on kulunut ja ihmisen muisti on kovin hatara, niin eipä niistä sen enempää. Viime ja tämä viikko onkin huilailtu ja jätetty treenit niille lahjattomille. Tosin koirat taitais kaivata enemmän puuhaa, tai ainakin liikuntaa.

Syyskuu toi tullessaan meidän näyttelykesän (yhteensä 3 näyttelyä!) huipennuksen eli islanninlammaskoirien erikoisnäyttelyn Heinolassa. Koiria oli totuttua vähemmän ja muutenkin näytelmät oli kovin nopeasti ohi. Henk.koht. tykkäisin kyllä enemmän omista erkkareista kuin näistä muiden näyttelyiden yhteydessä järjestetyistä, mutta onhan siinä tietysti järjestelemistä. Mutta olihan taas mukavaa nähdä noinkin paljon islanninlammaskoiria!

Udi ja Jorunn edustivat itseään mainiosti! Molemmat käyttäytyivät super hienosti, mikä on tietenkin kovin ilahduttavaa, se kun ei ole aina ollut mikään itsestäänselvyys. Noh Jorunn toki näytti tälläkin kertaa vanhalta lehmältä kehässä, mutta minkäs sille tekee kun näyttelyt nyt vaan on niin jonninjoutavaa turhuutta! Aitojen prinsessojen ulkonäköä ei missään näyttelykehissä arvostella!!! Molemmille ERI ja Udille vieläpä avoimen luokan ykköstila ja varaserti.

Udin arvostelu:
Rotutyypiltään erinomainen, hyvin ryhdikäs, lähes 8v. uros. Hieman kookkaat korvat muuten hyvä pää. Upea runko. Hieman niukasti kulmautunut takaa, paremmin edestä. Hieno turkki. Liikkuu hyvällä askelpituudella. ERI AVK1 SA VASERT

Näkemys prinsessa Jorunnin ulkoisesta kauneudesta:
Keskikokoinen, hyvillä mittasuhteilla varustettu narttu, joka voisi olla tänään vähän tiiviimpi. Hyvä rakenne edessä. Hieman pehmeä selkä. Hyvä rakenne takana. Kannukset ok. Hyvä askelpituus ja liikkeet takaa. Kyynärpäät saisivat (olla?) liikkeessä tiiviimmät. ERI

Mukava päivä, kiitokset kaikille osallistuneille! Päivästä selvittiin ilman suurempiä rähinöitä ja hässäköitä, mikä on aina mukavaa. Eikä kukaan "koiraharrastaja" tainnut pahoittaa mieltään edes haukkumisesta. Ajatella, haukkuvia koiria! Miten Järkyttävää! (tästä aiheesta jaksaisin avautua vaikka maailman tappiin...) Oikein onnistunut ja mukava näyttelyreissu siis.

Seuraavana päivän suunnattiin sitten vähän fiksumpien harrastusten pariin (masokisti minussa kirjoitti tuon!) eli tokon piirinmestaruuskokeisiin Kotkaan. Odotukset ei olleet kovin suuret, koska treeniä on tehty vähän eikä välttämättä kovin laadukkaasti, hyvässä häiriössä sen sijaan kyllä.

Udin tokot:
Paikalla makaaminen 9 (ei ihan ansaitusti sillä maahanmenoon tarvittiin kaksi käskyä ja loppuperusasentokin ennakoitiin...)
Seuraaminen taluttimetta 7 (toisessa kehässä käskytettiin niin nasevasti maahan, että maahan se Udikin pätkähti)
Liikkeestä maahanmeno 10 (ai tää tehdäänkin kaksi kertaa... onneksi nyt ihan oman ohjaajan käskystä)
Luoksetulo 7 (pysähtyihän se, kolmen metrin päähän miusta)
Liikkeestä seisominen 9
Noutaminen 9
Kauko-ohjaus 9 (jokaisen vaihdon jälkeen pallon tsekkaus ja kerran sitten kävi pieni nyky palkan toivossa)
Estehyppy 10
Kokonaisvaikutus 9

Pisteitä yhteensä 174 eli toinen ykköstulos. Tosin tuomari oli kyllä melkoisen lepsu...

Alokasluokan tuomari olikin sitten tiukempaa sorttia, ja olinkin melko varma että tällä kertaa ei meille pisteitä paljon heru. Varsinkin kun pikku pimpo oli melkoisen lämpöisenä kaikesta autossa odottamisesta ja siitä että Udi sai taas harrastaa ensin!

Jorunnin tokot:
Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 9 (makasi vinossa)
Seuraaminen kytkettynä 9
Seuraaminen vapaana 8,5 (varmaan jotain hortoilua tai perusasento-ongelmia?)
Liikkeestä maahanmeno 9 (taaskaan ei noussut perusasentoon)
Luoksetulo 8,5 (koski miun jalkaan kääntyessään sivulle)
Liikkeestä seisominen 10
Estehyppy 8 (kopsautti esteen jalkaan omansa eikä sen jälkeen muistanu että piti istua perusasentoon)
Kokonaisvaikutus 9

Pisteitä yhteensä 177,5 ja luokkavoiton saattelemana TK1! Jorunn on niin iloinen ja taitava pikku tokokoira!

Viime viikonloppu vietettiin sitten lammashommissa ja käytiin ettimässä Kerimäeltä vähän liikkuvampia lampaita. Ja niitähän kyllä löytyi. Molemmille koirille on kehittynyt ihailtavan erilainen asenne paimennukseen, enää ei mennä räkä roiskuen vaan nyt touhussa on vähän tolkkuakin. Ei ehkä kovin paljon, mutta kuitenkin. Liikuteltiin uuhia pyöröaitauksessa ja molemmat toimivat siis omasta mielestäni varsin kivasti. Jorunnilla oli alkuun vähän liikaa tehoja, mutta omien pässien kanssa niitä tarvitaankin. Homma kuitenkin rauhoittui aika nopeasti. Pro lammaskoiria niistä vielä tulee! Hyvin ne ainakin lauman mukana laiduntaa!