Huh-huh, eipä paljon tuu päiviteltyä mut eipä täällä kovin kummosia tapahdukkaan. Muutamat tokotreenit on käyty pyörähtämässä, mut muuten on lähinnä möhisty, tai no tuolla porukoitten mökkityömaalla on enimmäkseen viihdytty. Jorunn piteli juoksunsa vihdoin ja viimein, odottelin niitä jo paljon aikasemmin mutta kyllä tämmönen lähemmäs 8 kuukauden väli passaa oikein hyvin. Eipähän ole juoksut jouluna tai hiihtokaudella! Toivottavasti... Hiihtämässä on tullut käytyä vähän, toivottavasti ensimmäinen 100km saatais kasaan vielä marraskuun puolella. Ja ihan ilman koiraa on siis suksittava, eipä tuonne Imatran ensilumenladulle oikein koiria päästetä. Luonnetestiin sentään päästään, jos halutaan. Ja sitä haluamistahan tässä on nyt viime viikot vatkattu, kun matkassa on mukana pari muuttujaa... Tällä hetkellä näyttäis siltä että testiin mennään, kävi miten kävi.

Koska muuta tarjottavaa ei oikein ole, saamanne pitää -ylläripylläri!- kuveja! Täälläkin talvi sentään pikaisesti pyörähti.


vieläkö uskaltais uimaan? ei onneksi.


töppöjalat pönöttää
 
 

terkkuja naapureille!


söpöilijä


Jorunn


 Udi-muru


raksavahti tarkkana - variksia, korppeja, joutsenia


Udi tyylikkäänä


ja Jorunn...no pimpona


raksan valvova vastaava


ja kattohommissa sitä valvottavaa riitti!






 
Luottoa oli kaikkien muiden rakennustaitoihin, paitsi miun! Työnjälkeä olis väkisin pitänyt päästä valvomaan, joten jonkun piti olla valvomassa valvojaa, jotenkin ei meikkiksellä riittänyt usko hallittuun alastuloon. Kerran pimpo kerkes jo melkein katolle ja olikin hirveen näppärää ensin könytä katolta tikkaille, (joilla siis on jo koira) ja sitten vielä keplotella koira kainaloon ja laskeutua alas. Alumiinitikkaat oli vaikeampi rasti, mutta kyllä se niitäkin yritti...