Udi on ihan hepakka, en tiiä tekeekö talvi ja lumi sen vai mikä, mut hepakka on. Näillä eväillä sitten agilityyn ja seurauksena on rähinät jopa Laran kanssa. Udi siis sotkeentu Laran hihnaan ja sekös jos mikä on aihe äläkkään. Ei kauheen mieltäylentävää käytöstä, mut eipä neidille onneks tuntunu mitään traumoja tulleen : )

Ei olis pitäny hehkutella niin paljon sitä möllikisaa, tänään se nimittäin kostautu. Aluks nostettiin rimat oikeelle korkeudelle, jolloin laiskamato-Uu tuumas et näistähän pääse alikin. Jonkun esteen siis hyppäs ja jonkun meni ali, huoh. Voihan se olla jumissakin jostain niin ettei hyppääminen maita, ennemmin luulen kuitenkin et ajatuksena oli mennä sieltä missä aita on matalin, tai tälläkertaa tietysti korkein. Tää ratkes sillä et pudotettiin rimoja alemmas. Putki oli myös välillä hukassa eli vierestä mentiin. Täs luultavasti on vikaa enimmäkseen ohjaajassa.

Onneks hyviäkin suorituksia saatiin tehtyä, varsinkin loppua kohti kun enimmät energiat oli jo purettu. Tehtiin siis erilaisia pätkiä putkella ja muutamalla hypyllä. Lopuks tehtiin vähän vauhti treeniä suoralla putkella ja hypyillä, eteenmeno tyyppisesti. Kun putki oli ekana ja hypyt sen jälkeen, suju hyvin, mut toistepäin ei millään meinannu osua lopussa sinne putkeen. Jouduttiin siis siinäkin helpottamaan niin, et mentiin pelkkää putkea läheltä ja vähän kauempaa. Viimoseks mentiin viel kepit  ja A. 

Ei nyt ihan voittaja-fiilis tästä treenistä jääny, mut oli siellä niit hienoja onnistumisiakin. Pihalla nujuttiin viel hetki Laran kans. Tällä kertaa oltiinkin hallilla kolmestaan eli todellista tehotreeniä. Kiitokset Paulalle, kun viittii meitä opastaa ja palella!