Eilen puuhasteltiinkin kunnolla. Udi oli hiukan höselö, lumi taitaa vähän villitä jässikkää!

Päivällä käytiin hakuilemassa Kuplalla. Oli meille ensimmäinen hakutreeni ikinä lumikelillä. Onneks oon saanu kehuskella hyvillä suorituksilla, eilinen nimittäin olis voinu paremminkin mennä. Otin vaan kaks ukkoo ja valmiita. Ekalle lähti hyvin mut ilmeisesti edellisen koiran palkkoja oli muka sen verran jääny maahan et jäi niitä putsailemaan. Komensin Udia hommiin ja maalimies löytykin sitten ihan hyvin.

Toinen maalimies oli ehkä viitisen metriä keskilinjalta isossa kuopassa, ja tarkotuksena oli et Udi ottais sen paluumatkalla pistolta. Vaan tänään etittiin sitten oikein hartaudella ja tarkkaan, eli en meinannu saaha jätkää millään lopettamaan ettimistä. Toisaalta uppoo kyllä hyvin ja tekee töitä siellä takalinjalla, mut voishan sieltä poiskin tulla....Kun vihdoin ja viimein Udikin luovutti, niin tuli kyl hyvin ihan sen kuopan vierestä ja hajujakin sai. Vaan kuitenkin tuli miun luo eikä uskonu kuonoonsa. Lähetin siitä sitten suoraan siihen montulle ja löyty viimenään sekin ukko. Ilmasu ja näytöt toimii edelleen. Olipahan ainakin vaihtelua kerrakseen! 

Harkkojen jälkeen juoksenneltiin viel Laran kanssa. Tai lähinnä Udi juoksenteli. Oli koirilla kivaa! Udilla ei oikein tämmösiä riekku kavereita oo, niin oli kyl hyvä et vähä sai kirmailla viehättävän koira-neitokaisen kanssa. Lara juoksuttikin Uun ihan läkähdyksiin ja Udi koitti tarjota painileikkiä välillä, mut kaikkihan (paitsi vissiin Udi) tietää et painiminen ei oikein sovi sieville neideille. Udilla oli välillä myös mielessä K-18 leikit, mikä toisaalta on ihan lohdullistakin, rotu vaan on vähän väärä ja kovasti nuorikin tää neito vielä on :)

Illalla käytiin viel lenkkeilemässä naapurin karhukoiravanhuksen kanssa. Pulin kans Udi tulee yllättävän hyvin juttuun, vaikka Pulikaan ei, ainakaan nuoruudessaan, kaikkein sosiaalisin toisia äijiä kohtaan oo ollu. Kotona puuhailtiin viel pihalla lämmityskaapeleitten ja omenien siirtelyn merkeissä eli kovasti ulkoiltiin ja touhuttiin. Ilta menikin sitten rauhallisissa merkeissä, ruokaa mahaan ja unta palloon...Niihän sitä luulis! Ruokaa kyllä laitettiin massuun mut pallo osuus ei menny ihan noin, vaan tuvassa nujuttiin vielä pehmopallon suolestuksen merkeissä tunti. Ja aamulla jätkä oli puol seittemältä sitä mieltä et vois nousta jo! Voi elämän karut kävyt!
Kovasti ulkoilua ja toimintaa oli siis eilen. Nyt jos joku kuvittelee et