Koska tällä viikolla ollaan näköjään lusmuiltu tokoilusta, ryhdyttiin tänään tuumasta toimeen eli opettamaan noutoa Jorunnille. Ajatuksenahan on ollut tehdä homma kunnolla ja fiksusti, naksuttelemalla saada aikaan nätti nouto. Ja miten sitten toimitaan? No asiaan kovin vähän perehtyneenä ja tietämättä edes sitä, ymmärtääkö J tuon naksun päälle mitään, heitetään kapula lattialle ja toivotaan parasta. Ehkä edistystä tapahtui, ehkä ei. Luultavasti mennään siis perse edellä puuhun, mutta ompahan yritetty. Lisäksi harjoteltiin sivulle tuloa ja Udin kanssa myös sivua ja vähän kakeja.

Illan kähmyssä innostuin myös vähän hierasemaan koiria. Toivottavasti tässä ei tehdä enemmän pahaa kuin hyvää. Udia hiplailin vähän pidemmän kaavan kautta ja venyttelinkin. Parissa kohtaa heräs epäilyä että jotain erikoista vois olla, katotaan tuntuuko jatkossa samanlaiselta vai erilaiselta... Jorunn sen sijaan oli, odotetusti, ihan kypsä koko hiplailuun jo ennen kuin aloitettiin. Sille siis lyhyempi setti enkä siitä kyllä erottanu mitään kummallisuuksia.