Niin on elämä menny tylsäks et tottista teki mieli treenata. Vähän seuraamista, joka on kyllä parempaakin ollu. Pitäis saaha tiiviimmäks, tai siltä ainaki tuntuu. Jospa kohta päästäis valvovien silmien alle treenaamaan ja kuulemaan karuja totuuksia...

Pari noutoa otin myös ja ne onneks meni ihan mukavasti. Eihän se kapula edelleenkään kovin tiukasti suussa ole, mut kunhan kestää siellä ni hyvä. Ja loppuun viel luoksetulo ilman pysäytystä ja pallolla palkaten.

Mietin josko yrittäis Udille opettaa jotain höpö-höpö temppuja ja sillä vahvistaa kontaktia ja sitä yhdessä tekemistä. Ei tulis niin paljon junnattua sitä seuraamista ja koirallakin riittäis mielenkiinto paremmin. Onneks huomenna saadaan järkevää tekemistä ja päästään hiihtämään  .