Niin on onnettomasti et väkisin pitää pihalle mennä tottistelemaan, jotta voi blogia päivittää. Tylsä elämä ehkä?! Toivottavasti viikonpäästä saatais vähän säpinää...

Eilen siis makkaratottisteltiin. Seuraamista lähinnä, vähän käännöksiä ja liikkeestä istumista ja maahanmenoa. Muutaman kerran otin Uun myös sivulle ihan makkaraa seuraten. Jotenkin oli aika väsynyttä menoa, mistä pikku-ukkoon sais intoa tottikseen? Kyllähän se tekee mut... Ehkäpä miulla on taas vaatimustaso liian korkeella opetettuun tasoon nähden.

Torstaina käytiin Hännilässä hirvituhoja ihmettelemässä. Hirvillä on ollu lokosat oltavat meiän omenatarhassa, lähes kaikkia puita oli maisteltu. Tästä voidaan päätellä et omenapuiden aitaaminen ei ihan toimi, jos portit jätetään auki. Täytyy joku päivä mennä kattomaan pitääkö aita nyt hirvet ulkopuolella. Udi ei oikein hirvien päälle ymmärtäny, onneks. Sai se kuitenkin haukullaan ne liikkeelle talon takaa, vaikka ite se ei niitä kyl ees huomannu. Mummo on niin huonona et sitä ei mukaan voinu ottaa, slaagin olis saanu varmasti siinä hirvenjälki paljoudessa.