Ollaan Udin kans oltu polttopuuhommissa pitkin viikkoa. Mie pilkon ja Udi pitää siivekkäät loitolla. Ja on poika oman kortensa kekoon kantanut vähän väliä. Udin korsi on vähän jykevämpää tekoa eli metrinen keppi. Työrauhan saa heittämällä kepin syreenipuskaan killumaan, siinä on pähkinää pojalle purtavaksi, vähäksi aikaa.

Treenaamisen puolesta panostettiin eilisiin vetohiihtoharkkoihin. Kisaväsymystä vai mitälie, laduille ei kuitenkaan muita ilmestyny. Kierrettiin sitten vaan pikkulenkki (ehkä puolisen kilsaa). Alku oli taas tosi onneton, Udilla ei oo mitään kiirettä jos edellä ei mee ketään jahdattavaa. Lisäks Uu kyttäs minuu kokoajan, kun oon joskus viimetalvena hölmöyksissäni palkannu sitä ite. "Maalia" kohti veti sitten kunnolla, vaikka siel ei ketään kutsumassa nyt siis ollukkaan. Palkan olin jättäny maahan odottamaan, mut eihän se ihan sama oo...

Autolle mentäessä Udi otti viel osumaa sauvoista, niitähän täytyy muutenkin pelätä ja nyt ne käy vielä kimppuun! Eli saas nähä mitä hiihdosta ens kerralla tulee. Koitin kyl viel parkkipaikalla leikittää Uuta sauvojen lähellä ja muutaman kerran noudettiinkin sauvaa, ehkä suuria traumoja ei sitte kuitenkaan jääny.

Jotenki jäi semmonen plääh-olo näistä treeneistä. Oliskohan tauko paikallaan? Udi kun on herkästi kyllästyvää sorttia ja yksin hiihtäminen ei oikein kiinnosta. Vaan mistä saatais samanvauhtinen töppöjalka hiihtokaveriksi?