Eilen päästiin taas paimentamaan lampaita, tai oikeestaan kävelemään ympäri laidunta ruokapapeloita (ja vähän niitä lampaan papeloitakin) syöden. Käveleminen ja syöminen meni oikein hyvin, päästiin molempien koirien kanssa ihan nuuskutteluetäisyydelle lampaista. Vähän Jorunn meinas repeillä kun lampaat liikku, mutta uskomattoman paljon paremmin selvittiin kuin tähän asti. Udille suurin vaikeus oli uhitteleva lammas, karskille koiralle ei nimittäin jalkaa poljeta! Mutta Udinkin lampaat päästi tällä kertaa ihan lähelle. Oikein onnistunut reissu! Tosin onhan se Nano edelleen aika eritasoinen paimen...

Pennut sai taas kirmailla keskenään, ja hauskaahan noilla oli. Jorunn yritti pitää junnuja järjestyksessä, välillä vähän turhankin rankoin ottein. Ja Udi enimmäkseen hömpötteli omiaan, eli etsi keppejä jotka J sitten korjasi parempaan talteen.

Kuvia ei oikein tältä reissulta kertynyt, kun kuvaaja oli niin jäässä. Ja tällä kertaa myös fyysisesti. Tässä kuitenkin Affa ja lampaat.

 

Paimentamisessa ei ollu mitään hirveetä, vaan hirveys odotti kotona. Metsämiehet oli viimein saanu hirven nurin, joten kotona odotti kassillinen hirvenliharetaleita ja luita. Muutama liharoikale kuppiin ja koirille. Udi vetikin herkut antaumuksella napaan, Jorunn sen sijaan siirsi lihakötkäleen matolle ja katto Udin ahmimista vallan järkyttyneenä, ja tämmöstä hirveyttäkö pitäis syödä! Vaikka hirvi alkuun vähän tökkikin, niin melko pian tytsikin huomas et hitto hyväähän tää on! Tänään meni herkkupalat jo huomattavasti vauhdikkaammin. Udilla oli aikoinaan hyvin samanlainen reaktio. Miten se jauheliha muka niin erilaista on?

Tänään käytiin tokoilemassa. Alkuun tehtiin paikallamakuu, jonka ajan Uu heilutti häntää, oli vissiin sit kauheen kiva paikallamakuu . Udille muuten vaihteluks ruutua ja tunnaria. Ruutu on Udista vissiin vähän kummallista, kun juostaan vaan edes takas ja välillä syödään nakkia. Tunnari meni hyvin, oma oli muiden edessä ja muut yhdessä pinossa. Haisteli kyllä kaikkia mutta toi oman, tällä kertaa malttia riitti. Lopuks seurailtiin ja tehtiin jääviä, jotka meni myös hyvin.

Jorunn seurasi ja teki jääviä, maahanmeno sujuu jo aika hyvin ja seisomisessakin on varmaan edistytty. Yritettiin myös luoksetuloa suoristella, se ei vaan tunnu paranevan mihinkään. Tehtiin myös temppuja, ne on ainakin hauskoja! Tälläkin kertaa käytiin käpyttelemässä bortsujen kanssa, jospa siitä jotain sosiaalisuusoppia saatais.

Koska paimennuskuvia ei ole tarjota, niin lätkästään tähän muuten vaan töppöjalkakuvia.

töppöjalat jäljillä

ihana keli, ihanat koirat ja kamerasta akku loppu,

seuraavana päivänä akut oli ladattu, mutta aurinko ei enää pilkahdellutkaan

Udi poseeraa

Jorunnilla sen sijaan on yleensä muita kiireitä

höpsöt kullanmurut